Tennismailan mailaverkossa on Sweet Spotiksi nimetty osa, johon osuessaan tennispallo mailasta irrotessaan lähtee liikkeelle tehokkaammin ja hallitummin kuin osuessaan Sweet Spotin ulkopuolelle. Tämä auttaa pelaajaa saamaan aikaiseksi mahdollisimman hyvän lyönnin.
Tennispelaajaa muistuttavasti työllisyysasiantuntijankin tulisi saada asiakkaansa etenemään mahdollisimman hyvin työtä kohden. Oleellista on usein se, kuinka hyvin asiantuntija saa asiakkaan itsensä toimimaan tilanteensa edistämiseksi. Ei riitä, että osaa kattavasti kertoa asiakkaalle monipuolisesti eri koulutusvaihtoehdoista ja palveluista, tai että osaa tarjota asiakkaalle osuvasti työmahdollisuuksia, jos asiakas ei innostu eikä itse käy asioita pohtimaan ja viemään eteenpäin.
Tarvittavissa ohjaus-/motivointi-/tsemmppaustaidoissa olisi usein parantamisvaraa, myös kokeneiden asiantuntijoiden tapauksessa. Oman työn muokkaaminen saattaa kuitenkin yksin olla vaikeaa. Sweet Spot- valmennus tarjoaa avun tähän tarpeeseen. Siinä valmentaja havainnoi asiakastapaamisten kulkua, ja auttaa asiantuntijaa uudistamaan työotettaan asiakasvaikuttavuuden parantamiseksi. Valmennukseen kuuluu myös itsearviointia, luentoja sekä ryhmätyöskentelyä.
Työllisyyspalvelujen resursseista valtaosa on työllisyysasiantuntijoiden työpanosta. Tästä syystä pienikin parannus siinä saa aikaan kokonaisuuden kannalta merkittävää lisäonnistumista. Sweet Spot- valmennuksen aiheuttamaksi työllistymistulosten parannukseksi on arvioitu keskimäärin 1 – 3%. Yksittäisen asiantuntijan tapauksessa vaikutus voi toki olla selvästi suurempikin. Samoin kuin asiaa pitemmällä aikavälillä tarkasteltaessa.
Lisäksi valmennuksesta on välillistä hyötyä työllisyyspalvelujen johdolle, jolla ei aina välttämättä ole tarkkaa käsitystä henkilöstön osaamisesta ja näkemyksistä. Sweet Spot- valmentaja kerää tuota tietoa asiantuntijoiden työtä seuratessaan, ja voi sitten havainnoistaan johdolle kertoa. Näin päätöksenteko siellä rakentuu tukevalle pohjalle.
Valmennuksen peruspilarina on asiakastapaamisten seuraaminen ja niiden jälkeen tapahtuvat valmennuskeskustelut.
Lisäksi käytetään kyselyjen avulla tapahtuvaa itsearviointia sekä luentoja aiheesta.
Näin syntyy uudenlaista näkemystä työhön ja sen kehittämiseen. Mahdollisuudet tulosparannuksiin kasvavat ja tekemiseen saadaan laaja-alaisempaa otetta, joka puolestaan vahvistaa työmotivaatiota.
Valmennus sisältää myös ryhmissä tapahtuvaa oppimista ja työtapojen vertailua, jonka avulla hyvin toimivia asioita saadaan levitettyä laajempaan käyttöön.
Yhdessä pohtien voidaan myös jalostaa toimintatapoja entisestään sekä kehittää yksilötason työn lisäksi työyhteisön toimintaa laajemminkin.
Näin asiakasrajapinnassa työskentelevien asiantuntijoiden näkemykset ja kokemukset pääsevät hyödyttämään koko organisaatiota.
Sweet Spot- menetelmällä on mahdollista parantaa, paitsi työllisyysasiantuntijoiden, niin myös koko työyhteisön suoritusta ajan kuluessa lisää ja lisää.
Kyse ei siis ole kertaluonteisesta operaatiosta, vaan jatkuvasta toiminnasta, jonka avulla voidaan rakentaa uutta, yhteisöllistä ja uusiutumiskykyistä työkulttuuria. Tämä avaa mahdollisuudet tulosten jatkuvaan parantamiseen, myös yli tuon mainitun 1 – 3% tason.